Naisen Sydän - ohjelma kannustaa sinua suhtautumaan sydämesi terveyteen tosissaan, mutta ei totisena. Jokaisen naisen kannattaa tehdä oman sydämensä terveydestä itselleen erityisen tärkeä asia. Sillä sydämen terveys on naiselle kaikki kaikessa. Lue lisää »

Ennen kun lähetät oman kysymyksesi, tarkista voisiko asiantuntijoiden yleisvastauksista ja vastauksista usein kysyttyihin ongelmiin olla sinulle apua.

Voit lähettää kysymyksiä naisen valtimotaudeista, vaaratekijöistä, elämäntapamuutoksista, tutkimuksista ja hoidoista. Vastaus voi viipyä joitakin viikkoja. Jos ongelmasi on kiireinen, ota suoraan yhteyttä lääkäriin. Kysymyssivua ei ole tarkoitettu millään tavoin korvaamaan lääkärin suorittamaa tutkimusta eikä koulutetun ammattilaisen antamaa lääketieteellistä neuvontaa tai hoitoa.

Lääkärin yleisvastaus sydämen tykytyksistä ja lisälyönneistä • Sydämen tykytyksestä • Lisälyöntejä ja painontunnetta rinnan alueella • Lisälyöntejä jännittäessä • Lääkärin yleisvastaus rintakehän alueen kivuista • Lihasperäiset kivut • Rintakipu • Outoja tuntemuksia rintalastan alueella • Vatsaperäiset kivut • Puristava rintakipu voi olla sydänperäistä • Puristava kipu pakkasilla • Hengästystä ja rintakipua ylämäessä • Asiantuntijan yleisvastaus sydämen sykkeestä • Korkea syke • Nopea syke • Hidas syke • Lääkärin yleisvastaus matalasta verenpaineesta • Matala HDL-kolesteroli • Liikunta ohitusleikkauksen jälkeen • Mitraali- eli hiippaläpän prolapsi ja vuoto • Vuorotyöläisen ruokavalio • Liikunta ja painonpudotus • Sepelvaltimotaudin riskitekijät

Sydämen tykytykset ja lisälyönnit

Terveillä ihmisillä esiintyy ajoittain sydämen tiheä- ja lisälyöntisyys tuntemuksia, jotka eivät ole varsinaisia rytmihäiriöitä. Yleensä ne ovat vaarattomia, mutta tutkimuksiin pitää hakeutua aina jos tykytystuntemukset aiheuttavat rintakipua, hengen ahdistusta, tajunnan hämärtymistä, tajunnan menetyksen tai rytmihäiriötuntemus alkaa rasituksessa. Rytmihäiriötuntemukset tulee selvittää myös, jos suvussa on esiintynyt sydänperäisiä äkkikuolemia. Leposyke nousee normaalisti rasituksessa, jännittäessä, tulehdussairauksissa, kuumeessa jne. Fyysisesti huonokuntoisella ihmisellä on yleensä nopeampi leposyke kuin hyväkuntoisilla.

Levossa alkava tasainen tiheälyöntisyys, jossa syke on 110-140/min ja joka alkaa pikku hiljaa ja loppuu myös hitaasti, on yleensä vaaraton. Potilaat kuvaavat sitä voimakkaana tykytystuntemuksena. Lisälyöntituntemuksia kuvataan usein ”muljahteluna”, ”sydän jättää lyöntejä väliin ja lyö sitten voimakkaammin” tai ”sydän hypähtelee”. Stressi, valvominen, raskas fyysinen rasitus, alkoholin käyttö, tupakointi, kahvin juonti, eräiden lääkkeiden käyttö ja nestetasapanohäiriöt voivat altistaa lisälyöntisyydelle. Lisälyöntisyys yleistyy iän myötä. Lisälyönnit ovat vaarattomia, mutta tuntuvat kiusallisilta. Aivan uusi ja runsas lisälyöntisyys saattaa olla merkki sydänsairaudesta, joten niiden tutkiminen kertaalleen perusteellisesti yleensä kannattaa.

Jos sydämen rytmi on täysin epäsäännöllinen tai jos tiheälyöntisyyskohtaus alkaa äkillisesti ja syke on 140-260/min saattaa kyseessä olla varsinainen rytmihäiriö, joka vaatii tutkimuksia. Perustutkimuksia ovat lääkärin tekemä tutkimus ja levossa otettu sydänfilmi. Jos ne ovat normaaleja ja rytmihäiriötuntemukset eivät aiheuta ym. oireita, lisätutkimuksia ei yleensä tarvita. Rytmihäiriön aikana otettu sydänfilmi antaa aina tärkeää lisätietoa.

Sisätautilääkäri Nina Karjanlahti

Sydämen tykytyksestä

Kysymys: Minulla on ollut päivittäin sydämentykytystä nyt noin kuukauden ajan. Se alkaa aamulla jonkin ajan kuluttua siitä kun nousen sängystä, tai viimeistään työpaikalle päästyäni. Jos olen vapaalla, se ei välttämättä ylly ihan yhtä pahaksi, mutta esiintyy sitä silloinkin. Sydän tykyttää ehkä noin 120–130 kertaa minuutissa kun vaiva on kunnolla päällä. Kun tätä oli jatkunut n. viikon, kävin lääkärissä ja sydänfilmissä. Tämä luokiteltiin hyvänlaatuiseksi ja sain lääkkeeksi Propralia, joka kyllä onneksi auttaa kohtauksiin. Tykytystä esiintyy siis enimmäkseen aamulla/päivällä, illalla sydän lyö normaalisti. En tupakoi kuin satunnaisesti, mutta alkoholia juon jonkin verran viikonloppuisin niin kuin nuoret tavallisesti. Tykytys ei ole juomisen jälkeen yleensä pahempi kuin normaalisti. Mietin vain, että voiko tämä jäädä pitkäaikaiseksi vaivaksi ja täytyisikö sille tehdä jotain? Onko sydämentykytys pidemmän päälle sydämelle vaaraksi? Olen 22-vuotias.

Vastaus: Kysyjän kuvaamat sydämen tiheälyöntisyydet ovat aika tavallinen vaiva nuorilla henkilöillä. Yleensä niihin ei liity mitään sydänsairautta, vaan kyse on autonomisen hermoston eräänlaisesta herkkyydestä. Stressitilanteissa syke helpommin kiihtyy. Kyseessä voi myös olla nopealyöntisyyskohtaukset, joiden taustalla on ylimääräinen johtorata sydämessä, mikä aiheuttaa ns. kiertoaktivaation. Tällöin kohtauksen aikana syke on kyllä yleensä nopeampi kuin kysyjällä. Asian varmistamiseksi olisi tietysti hyvä saada EKG eli sydänfilmi rekisteröityä tällaisen kohtauksen aikana. Kysyjän kuvaama oireilu ei vaikuta millään tavalla vaaralliselta ja jos hänelle määrätty beetasalpaajalääkitys tuntuu auttavan, voisi asiaa jäädä seuraamaan. Oireilu usein lievittyy ajan myötä. Kilpirauhasen toimintakokeet kannattaa tarkistaa etenkin, jos tilanteeseen liittyy yleisoireita (hikoilua, vapinaa, selittämätöntä painonlaskua).

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Lisälyöntejä ja painontunnetta rinnan alueella

Kysymys: Minulla on ollut jo vuoden ajan jonkinlaisia lisälyöntejä sydämessä, eli tuntuu että sydän pysähtyy hetkeksi ja pitää vetää happea keuhkoihin. Jos ei vedä niin tuntuu kivuliaalta. Nyt pari kuukautta sitten alkoivat uudenlaiset oireet: eräänlaista painontunnetta vasemman rinnan "alla" ja voimakasta tykytystä. Sydämen tykytyskin tuntuu aina hyvin vahvalta siinä kohdassa, ihan kuin sydän olisi tulossa rinnasta ulos ja olisi siinä aivan ihon alla. Ja näitä sydämen "lyöntikatkoksiakin" tulee usein. Välillä tunnen jonkinlaista pulputusta rinnan päällä ja vasemmassa käsivarressa. Verenpaine on ok, yleensä aika alhainen 110/65, mutta nyt on ollut 117/77. Välillä sydän tykyttää kummallisesti. Voisikohan rytmihäiriötuntemukset liittyä esim. kalsiumin ja magnesiumin puutteeseen? Nyt kun olen ollut lomalla ja vähällä liikunnalla niin tuntuu että lisälyönnit ja tykytykset ovat lisääntyneet. Voiko olla, että liikunnalla on vaikutuksia oireiden esiintymiseen. Kun harrastan liikuntaa niin näitä oireita ei tule? Koska liikunnan aikana en ole huomannut rytmihäiriöitä vaikka sydän tykyttääkin liikunnan jälkeen kamalasti. Pelottaa nämä "kohtaukset" kun tuntuu että sydänkohtaus tulee. Olen 18-vuotias.

Vastaus: Erilaiset rytmihäiriötuntemukset ovat sangen tavallinen oire terveilläkin ihmisillä ja yleensä ne ovat täysin vaarattomia. Kysyjän kohdalla tuo tunne sydämen hetkellisestä pysähtymisestä liittynee kammioperäisiin lisälyönteihin. Jotkut kuvaavat oiretta kuin jättäisi lyönnin väliin? Tunne johtuu siitä, että lisälyönnin ja sitä seuraavan normaalin lyönnin väli on tavanomaista hiukan pidempi. Mitään vaaraa tähän ei liity. Toinen kysyjän oire ovat nämä tykytykset. Nuorilla ihmisillä on usein kyse ns. supraventrikulaarisesta takykardiasta eli nopealyöntisyyskohtauksesta, joka voi johtua sydämessä olevasta ylimääräisestä johtoradasta. Sähköimpulssi saattaa jäädä ikään kuin kiertämään ympyrää tämän johtoradan kautta ja aiheuttaa nopealyöntisyyskohtauksen. Tämäkään ei sinänsä ole vaarallista, mutta jos se aiheuttaa runsaasti oireilua, kannattaa se pyrkiä hoitamaan. Useimmiten tällaiset oireet saadaan jäämään kokonaan pois katkaisemalla tuo ylimääräinen johtorata. Hoidon järjestämiseksi kannattaa keskustella oireilusta omalääkärin kanssa niin hän voi tarvittaessa ohjata kysyjän lisätutkimuksiin.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Lisälyöntejä jännittäessä

Kysymys: Onko vaarallista jos jännittävässä tilanteessa alkaa sydän tykyttää ja tulee peräkkäisiä lisälyöntejä useampia? Muita oireita ei esiinny samanaikaisesti. Tilanteen jälkeen pulssi rauhoittuu pian. Askarruttaa vain nuo lisälyönnit. Useasti näitä esiintyy ennen kuukautisia.

Vastaus: On ihan normaalia, että jännittävässä tilanteessa sydämen syke tihenee, sillä sykkeeseen vaikuttavat monet asiat ja jännitys ja/tai stressi nostavat yleensä sykettä. Yksittäiset lisälyönnit ovat myös melko yleisiä, eivätkä ole sinällään vaarallisia. Ei siis kannata olla huolissaan, etenkään kun muita oireita ei ilmeisestikään ole.

Liikunta-asiantuntija Anne Mäkinen

Erityyppisiä rintakehän alueen kipuja

Sepelvaltimotaudin aiheuttama rasitusrintakipu eli angina pectoris tyypillisesti alkaa ensin oireilla rasituksessa tai pian sen jälkeen. Kipu tuntuu keskellä rintaa laaja-alaisena, puristavana, ahdistavana tai painon tunteena ja saattaa säteillä vas. käsivarteen, vasemmalle kaulalle, hartioihin, leukaperiin tai ylävatsalle. Rintakipu ilmenee yleensä samantyyppisen rasituksen jälkeen ja lepo tai nitro lievittävät kipua. Aina sepelvaltimotauti ei anna tyypillisiä oireita. Naisilla, vanhuksilla ja diabeetikoilla sepelvaltimotaudin oire saattaa olla hengästyminen tai suorituskyvyn heikkeneminen rasituksessa, väsymys, voimattomuus tai vatsavaivat. Sepelvaltimotaudin aiheuttamista kivuista tulisi erottaa muut paljon yleisemmät rintakehän alueelle paikantuvat kivut. Rintakehän luu- ja lihasperäiset kivut tyypillisesti tuntuvat sekä levossa että rasituksessa ja tietty asento tai rintakehän osan painaminen selvästi tuo kivun esille. Kivut voivat olla lyhytkestoisia, vihlovia, teräviä tai vastaavasti hyvin pitkäkestoisia, mutta rasitus ei pahenna niitä. Kipuja voi esiintyä eri puolilla rintakehää, myös oikealla puolella. Vatsa- ja ruokatorviperäiset kivut saattavat tuntua närästyksenä, poltteluna, palan tunteena kurkussa tai tylppänä kipuna rintalastan takana, johon ruokailu voi vaikuttaa. Joskus rasitus saattaa pahentaa närästystä. Närästyskivut yleensä helpottuvat vatsan happoisuutta vähentävillä lääkkeillä. Keuhkoperäiset kivut yleensä liittyvät hengitykseen, hengenahdistukseen tai yskään.

Arvioitaessa sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä ratkaisevaa on taudin kokonaisriskin määrittäminen. Sepelvaltimotautiin sairastutaan yleensä vasta vanhemmalla iällä, naiset yleensä vasta 65 ikävuoden jälkeen, mutta sen puhkeamiseen vaikuttavat kaikki riskitekijät yhteensä. Onko lähisuvussa (omat vanhemmat tai sisarukset) ennenaikaisesti (miehillä alle 55-vuotiaana, naisilla alle 65-vuotiaana) ilmaantunutta sepelvaltimotautia?

Nuorilla merkittävimmät sepelvaltimotaudin riskitekijät ovat diabetes ja/tai tupakointi. Muita riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, liikapaino, vähäinen liikunta, runsas alkoholin käyttö ja pitkään jatkuva stressi. Yhteisesti kysyjille vastaisin, ellei rintakehän tukirakenne tai vatsaperäiset kivut selitä oireita ja teillä on sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, rintakipujen syy täytyy selvittää tutkimuksin.

Riskin sairastua sydän- ja verisuonisairauteen pystyy erinomaisesti arvioimaan suomalaisella riskilaskurilla, joka löytyy osoitteesta www.ktl.fi/finriski-laskuri. Jos laskurin mukaan riski sairastua sydän- ja aivoinfarktiin 10 vuodessa on yli 10 % henkilön valtimotautivaara on merkittävästi lisääntynyt ja tarvitaan aggressiivista puuttumista kaikkiin riskitekijöihin niin elintapamuutoksin kuin lääkitykselläkin

Sisätautilääkäri Nina Karjanlahti

Lihasperäiset kivut

Kysymys: Minulla on muutaman päivän ajan ajoittain tuntunut pistävää/vihlovaa kipua vasemmassa rinnassa. usein tehdessäni nopeita liikkeitä esim.kun olen kumartunut ja nousen siitä ylös, saattaa tuntua kova kipu ja välillä syvään hengittäessä. Aluksi tämä tuli vain kerran pari päivässä mutta nyt kun tulee suurempi kipu se saattaa jatkua pienenä säteilevänä/tykyttävän kipuna. Olen 22-vuotias parturi-kampaaja. Mistä tämä voi johtua?

Vastaus: Kuvailemasi kipu ei vaikuta sydänperäiseltä, sillä pistävä ja terävä rintakipu, joka muuttuu asentoa vaihdettaessa tai syvään hengittäessä ei yleensä ole sydänperäistä. Kuvauksesi perusteella kivut vaikuttaisivat lihas- tai luustoperäisiltä ja sinun olisikin hyvä kiinnittää huomiota lihaskuntoon ja venyttelyyn. Ovatko työasentosi esimerkiksi sellaisia, että ne kuormittavat lihaksistoa? Joudutko nostamaan paljon painavia tavaroita, jolloin on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että nostaa oikein jaloilla eikä selällä.

Liikunta-asiantuntija Anne Mäkinen

Rintakipu

Kysymys: Minulla tuntuu välillä pistävää kipua vasemman rinnan kohdalla ja välillä rintalastan kohdalla. Rintalastan kohdalla se on viiltävän pistävää ja hengittäminen on vaikeaa. Mistä nämä voisivat johtua? Olen 18-vuotias.

Vastaus: Nuoren naisen kuvatunlainen oireilu on yleensä ns. tukirankaperäistä. Se voi tulla kylkiluiden ja rintalastan välisen liitoskohdan ärtyneisyydestä tai kylkiluiden välissä olevien lihasten kipuilusta. On hyvin epätodennäköistä, että se olisi sydänperäistä. mikäli asia kovasti vaivaa, kannattaa käydä omalla lääkärillä tutkittavana, hän voi myös löytää noita aristavia kohtia kipualueella.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Outoja tuntemuksia rintalastan alueella

Kysymys: Olen 33-vuotias kahden pienen lapsen kotiäiti. Minulla on ollut nyt parin päivän ajan ja noin puoli vuotta sitten (kesti silloin muutaman päivän, sitten hävisi) outoja kiputuntemuksia rinnassa sekä molempien käsien ja sormien pistelyä. Kipu ei ole kovin voimakasta ja se tuntuu vähän eri kohdissa, välillä enemmän vasemmalla, välillä enemmän oikealla puolella, välillä ikään kuin suoraan rintojen alla. En ole huomannut että se liittyisi rasitukseen. En mielestäni ole myöskään tehnyt mitään yksipuolista työtä/liikuntaa josta lihakset olisivat voineet kipeytyä.

Pituuteni on 168 cm, paino 58 kg. Verenpaineeni on ollut hieman koholla, alapaine vaihdellen 80–95 välillä ja yläpaine 120–140 välillä. Myös kolesterolini oli vähän kohonnut; 5,5 muistaakseni vaikka syön terveellisesti ja kevyesti välttäen rasvaisia maitotuotteita ja lihoja. EKG minulta otettiin noin vuosi sitten eikä siinä ollut mitään poikkeavaa. Migreenistä kärsin ajoittain. Lähisuvussani ei ole isän isää lukuun ottamatta ollut sydänsairauksia, kohonnutta kolesterolia ja verenpainetta kylläkin. Mistä nämä kiputuntemukset voivat johtua ja ovatko sormien pistely yhteydessä niihin? Lääkärissä en ole näiden oireiden takia vielä käynyt, mutta jos ne voimistuvat tai jatkuvat pitkään niin toki menen.

Vastaus: Kuvatunlaiset rintatuntemukset ovat aika tavallisia nuorilla ihmisillä. Usein ne ovat lihaksista tai tukirangasta peräisin, toisinaan esim. ruokatorvesta. Tuo sormien pistely voisi olla lähtöisin niska-hartiaseudun lihasvaivoista. Toinen mahdollisuus on, että nuo rintatuntemukset pelästyttävät ja aiheuttavat hyperventilaatiota eli liiallista hengittämistä, joka puolestaan tyypillisesti aiheuttaa pistelyä ja puutumista käsissä, sormissa ja kasvojen alueella. Kysyjä on normaalipainoinen nuori nainen, jolla on hyvin vähän sydänsairauden riskitekijöitä. Kuvattu oire mitä todennäköisimmin ei ole sydämestä tulevaa, mutta jos se kovin vaivaa, kannattaa jutella asiasta omalääkärin kanssa.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Vatsaperäiset kivut

Kysymys: Olen 22-vuotias normaalipainoinen ja perusterve nainen. Olimme ravintolassa syömässä 2 päivää sitten, kun yhtäkkiä rinnassani alkoi tuntua puristava kipu, joka säteili vasempaan käteen. Pulssi oli kohtauksen aikana 95. Kohtaus kesti noin 30 min ja meni itsestään ohi. Olimme syöneet aika rasvaista ruokaa, mutta tunne ei ollut närästyksen tyyppistä. Seuraavana päivänä ei ollut rinnassa tuntemuksia, mutta vasemman puoleinen käsi oli edelleen kipeä ja välillä puutui. Minulla on aikaisemmin ollut selkäsärkyjä lähiaikoina.

Vastaus: Kysyjän kuvauksen perusteella oire todennäköisesti on ruokatorvesta peräisin. Toisinaan ruokatorven seinämä saattaa supistella voimakkaasti ja aiheuttaa kovaa rintakipua eli kyse voisi olla ruokatorven spasmista. Tämän alueen äkilliset kivut voivat myös olla sappiteistä lähtöisin, vaikka ne yleensä tuntuvat enemmän ylävatsalla. Kannattaa ottaa yhteyttä lääkärin, jos oireilu toistuu.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Puristava rintakipu voi olla sydänperäistä

Kysymys: Olen 63-vuotias perusterve nainen, ei lääkityksiä ja liikun melkein päivittäin. Minulla on viime päivinä (muuttopäivät) ollut vasemmalla puolella rinnassa aika voimakasta puristavaa tunnetta, oikein kivuksi sitä ei voi sanoa. Myös vasemmassa olkavarressa tuntuu samaan aikaan kipua. Olkavarressa on välillä kosketusarkuuttakin. Kipu kestää pitkään, mutta hellittää levolla. Olen viime viikkoina nukkunut huonosti arvattavasti tilannejännityksen takia. Meillä on ollut menossa kaksi remonttia, asunnon myynti ja muutto toiselle paikkakunnalle. En ole käynyt lääkärissä, kun joskus aiemminkin on ollut puristuksen tunnetta eikä ole todettu mitään vikaa. Muutama vuosi sitten tuli bussissa aika kova ja laaja rintakipu, joka levisi korviin asti, mutta ei todettu merkkejä infarktista. Onko nyt syytä hakeutua tutkimuksiin vai johtuuko tämä vain väsymyksestä ja menee ohi? Olisiko jotain itselääkitystä?

Vastaus: Kysyjän kuvaama oire voi hyvin olla sydänperäinen. Kuvauksen perusteella syntyy sellainen vaikutelma, että fyysinen rasitus ja myös stressi aikaansaa puristavaa rintakipua ja tämähän on tyypillinen sepelvaltimotaudin oire. Ilman muuta kannattaa hakeutua tutkimuksiin omalääkärin luo ja hän voi määrätä mm. rasitus-EKG:n, mikä minusta kuvauksen perustella olisi kyllä aiheellista tehdä. Itselääkitystä en suosittele ennen kuin asia on selvitetty.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Puristava kipu pakkasilla

Kysymys: Usean vuoden ajan, varsinkin pakkasilla ja tuulella, tulee minulle 10-20 metrin kävelyn jälkeen painava, puristava kipu keskelle rintaa. Se pakottaa lähes pysähtymään. Levossa meneekin yleensä nopeasti ohi. Kesällä ei aikaisemmin kipua ole ollut ja olen hyvin pystynyt rasittavaankin liikuntaan. Tänä keväänä on nyt toisin. Puristus alkaa pienen kävelyn jälkeen ja tänäänkin jää jäytämään vielä sisällä levätessäni. Väsyttääkin. Minua on tutkittu, jopa sydämen varjoainekuvaus tehty. Lääkärien mielestä ei ole sydämestä johtuvaa. Alan jo väsyä ja pelottaakin, kun oireet tuntuvat pahenevan ja jatkuvan myös lämpimille kelille. Mitä tämä on? Olen 64-vuotias.

Vastaus: Kuvatunlainen oireilu sopii kyllä sepelvaltimotautiin eli tuo rasituksessa etenkin kylmässä ilmaantuva rintapuristus johtuisi sydänlihaksen hapenpuutteesta. Kysyjän sepelvaltimot on varjoainekuvauksessa todettu avoimiksi eli esim. pallolaajennuksella hoidettavia ahtaumia ei ole. Melko harvinainen sepelvaltimotaudin muoto on endoteelidysfunktio (aikaisemmin käytetty termiä syndrooma X), jossa pienissä sepelvaltimoissa on sellaisia ahtaumia, että rasitustilanteessa sydänlihas kärsii hapenpuutteesta, mutta varjoainekuvauksessa suuremmat suonet ovat auki. Tämän oireyhtymän mahdollisuutta voisi selvitellä mm sydänlihaksen perfuusiotutkimuksella ("tallium-rasitus"). Myös tavallinen rasituskoe voi antaa lisäinformaatiota. Kannattaa jutella tutkimusmahdollisuuksista hoitavan lääkärin kanssa.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Hengästystä ja rintakipua ylämäessä

Kysymys: Olen liikunnallinen, normaalipainoinen (168/63)mielestäni terveet elämäntavat omaava 57-vuotias nainen. Ainoa lääkitys on kolesterolilääke Lipcut 20mg päivässä. Lääkkeen avulla on arvot pysynyt viiterajoissa. Sukurasitusta on, isä kuollut 50 -vuotiaana infarktiin, veljelle tehty ohitusleikkaus 62 -vuotiaana, kaikilla sisaruksilla (paitsi yhdellä nuoremmalla)on verenpainelääkitys ja useammalla korkeita kolesteroliarvoja, meitä on kahdeksan sisarusta. Olen noin puolen vuoden ajan alkanut hengästymään herkästi, portaiden nousu, ylämäet tuottavat vaikeuksia, samalla rinnassa tuntuu pientä kipua, muttei niin paljon että pakottaisi pysähtymään, tunne on kun "henki loppuisi". Olen harrastanut liikuntaa säännöllisesti päivittäin lenkkeilen tai käyn jumpalla, pyöräilen työmatkat, käyn kuntosalilla pitääkseni niska-hartiavaivat poissa. Olisiko syytä mennä tutkimuksiin esim. sydämen ultraääni tai rasitus -EKG rasituskoe?

Vastaus: Kysyjällä on kohtalaisen runsaasti sepelvaltimotaudin riskitekijöitä (sukurasite, kolesteroli ja ikä). Kuvatunlainen oire on hyvin tyypillinen alkavan sepelvaltimotaudin oire ja ilman muuta asiaa kannattaisi selvitellä lisää. Rasitus-EKG on tällaisessa tilanteessa ilman muuta aiheellinen. Toki oire voi olla muustakin syystä, esim. keuhkoista tuleva, mutta asian selvittelyissä pitäisi lähteä liikkeelle sepelvaltimotaudin mahdollisuuden selvittämisestä.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Sydämen syke

Ihmisen sydän lyö levossa noin 50 - 80 kertaa minuutissa. Leposykkeellä tarkoitetaan lyöntien määrä minuutissa, kun ihminen on täydellisesti levännyt. Parhaiten leposykkeen saa itse mitattua aamulla herätessä ennen kuin nousee sängystä ylös. Sykkeeseen vaikuttavat monet asiat kuten perimä, fyysinen kunto, ikä, stressitaso, yleinen olotila jne. Toisilla ihmisillä on perimästä tai esimerkiksi hyvästä fyysisestä kunnosta johtuen matala leposyke. Jos matala syke ei aiheuta jokapäiväistä elämää häiritseviä oireita, kuten huimausta, se ei edellytä mitään toimenpiteitä. Sykkeen tulee nousta liikkuessa ja aina liikunnan tehon lisääntyessä, sillä rasituksessa lihakset tarvitsevat enemmän happea ja sydän joutuu työskentelemään kovemmin, jotta hapekasta verta saadaan rasituksessa oleviin lihaksiin. Mitä kovempi rasitus, sitä enemmän hapekasta verta lihakset tarvitsevat ja sitä enemmän ja nopeammin sydän joutuu tekemään työtä. Syke ei toki ole ainoa asia, jonka avulla sydän lisää verenkierron määrää vaan muun muassa verenpaine (etenkin systolinen verenpaine) nousee rasituksen kasvaessa. Yleensä matala leposyke ja sykkeen hidas nousu rasituksessa kertovat hyvästä kunnosta. Korkea leposyke ja sykkeen nopea nousu vähäisessäkin kuormituksessa saattavat olla puolestaan merkkejä heikosta kunnosta. Syke on kuitenkin jokaisella hyvin yksilöllinen eikä suhteellisen korkea leposyke automaattisesti tarkoita sitä, että on huono kunto. Kuten leposyke, myös maksimisyke on jokaisella yksilöllinen ja siihen vaikuttaa oleellisesti myös perinnölliset tekijät. Maksimisykkeen laskukaava (220-ikä) on vain arvio maksimisykkeestä ja toisilla poikkeaa todellisesta maksimisykkeestä merkittävästikin. Myös sydämen koko voi vaikuttaa sykkeeseen ja on yksilöllinen ominaisuus. Pieni sydän joutuu täydentämään pientä kokoaan nostamalla sykettä liikunnan aikana nopeammin kuin kooltaan suurempi sydän, johon kerralla mahtuu enemmän verta ja happea.

Liikunta-asiantuntija Anne Mäkinen

Korkea syke

Kysymys: Minulla on ollut jo muutaman viikon aina välillä ja monena päivänä lähes jatkuvasti erittäin korkea syke, jopa istuessa. Tähän liittyy samaan aikaan jonkinasteista hengenahdistusta niin, että tuntuu, etten saa tarpeeksi henkeä. Ongelma vaivaa minua, mutten ole vielä kävellyt työterveysasemalleni tämän epämääräisen vaivan takia. Töissä on ollut viimeisen vuoden aikana todella raskasta yt-neuvotteluineen ja työstä johtuvan jatkuvan henkisen pahanolon takia, ja mietinkin usein olenko saanut mittani täyteen tästä kaikesta, ja kehoni reagoi tilanteeseen tällä tavalla. Osaatteko auttaa? Olen 38-vuotias toimistotyöntekijä.

Vastaus: Kuvattu oire voi olla ihan stressistä syntyisin; sympaattinen hermosto toimii stressitilanteessa tavallista aktiivisemmin ja aiheuttaa mm. sydämen nopealyöntisyyttä. Taustalla voisi myös olla esim. kilpirauhasen liikatoiminta ja sikälikin kannattaisi kyllä olla yhteydessä työterveyslääkäriin niin hän voisi asiaa yksinkertaisilla laboratoriotesteillä selvittää.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Nopea syke

Kysymys: Olen 20-vuotias terve nuori. Liikun päivittäin mm. koiran kanssa lenkkeily ja koulumatkat pyöräillen tai kävellen n.3km. Lisäksi olen yrittänyt aloittaa juoksua aluksi kerran viikossa. Leposykkeeni on aika korkea, n. 70-90. Onko tämä ihan normaalia?

Vastaus: Ihmisen sydän lyö levossa normaalisti noin 50 - 80 kertaa minuutissa. Leposykkeellä tarkoitetaan lyöntien määrä minuutissa, kun olet täydellisesti levännyt. Parhaiten sen itse saa mitattua aamulla herätessä ennen kuin nousee sängystä ylös. Yleensä matala leposyke ja sykkeen hidas nousu rasituksessa kertovat hyvästä kunnosta. Korkea leposyke ja sykkeen nopea nousu vähäisessäkin kuormituksessa saattavat olla puolestaan merkkejä heikosta kunnosta. Ilmeisesti liikut aika säännöllisesti, mutta kuinka tehokasta liikunta on, niin sitä en pysty kertomastasi päättelemään, joten on vaikea arvioida, voiko korkea syketasosi liittyä siihen. Sykkeeseen vaikuttavat monet asiat kuten perimä, fyysinen kunto, ikä, stressitaso, yleinen olotila jne. Jo huolestuneisuus jostakin asiasta vaikuttaa usein sykkeeseen. Jatka säännöllistä liikkumista edelleenkin, äläkä ole huolissasi, jos mitään oireitakaan ei liikkuessa tule. Liiku säännöllisesti ja sen mukaan, kun tuntuu hyvältä. Hienoa, että olet aloittanut juoksemisenkin ja toivottavasti jatkat sitäkin edelleen.

Liikunta-asiantuntija Anne Mäkinen

Hidas syke

Kysymys: Tyttäreni on 22v. Hänellä on sydämen syke matala, välillä valveilla ollessa jopa alle 40. Hän on pelannut jo vuosia kilpajoukkueessa jalkapalloa ja omaa näin hyvän kunnon. Onko hänen sykkeensä vaarallisen alhainen? Pitäisikö mennä tarkempiin tutkimuksiin?

Vastaus: Ihmisen sydän lyö levossa noin 50 - 80 kertaa minuutissa. Leposykkeellä tarkoitetaan lyöntien määrä minuutissa, kun ihminen on täydellisesti levännyt. Parhaiten sen itse saa mitattua aamulla herätessä ennen kuin nousee sängystä ylös. Sykkeeseen vaikuttavat monet asiat kuten perimä, fyysinen kunto, ikä, stressitaso, yleinen olotila jne. Toisilla ihmisillä on perimästä tai esimerkiksi hyvästä fyysisestä kunnosta johtuen matala leposyke, joka ei yleensä edellytä mitään toimenpiteitä, jos matala syke ei aiheuta oireita (esimerkiksi huimausta), jotka häiritsevät jokapäiväistä elämää.

Liikunta-asiantuntija Anne Mäkinen

Matala verenpaine

Nuorilla verenpaineet 90-100/50-60 mmHg ovat yleisiä ja normaaleja, ellei mataliin verenpainearvoihin liity muuta sairastelua ta lääkityksiä. Suomalaisväestössä 1-2 %:lla aikuisista systolinen verenpaine on alle 100/60 mmHg, vaikka suurimmalla osalla verenpaine on keskimäärin 110-139/70-89 ja korkeahkoja painetasoja on suhteellisesti enemmän kuin hyvin matalia.. Elimistö säätelee verenpainetta ja sykettä tarkoituksenmukaisesti tilanteen mukaan. Syvässä unessa verenpaine laskee huomattavasti ja toisaalta ruumiillinen rasitus nostaa erityisesti systolista eli korkeampaa painetta. Nopea leposyke pitää yllä riittävää verenkiertoa, kun verenpaine on matala. Toisaalta hyväkuntoisella sydänlihaksen pumppauskyky on parempi ja verenkierron ylläpitoon voi riittää matalakin syke.

Nestehukkaa (oksentelua, ripulia), kipuja tai korkeaa kuumetta aiheuttavat sairaudet, joihin liittyy matala verenpaine, vaativat aina lääkärin arviota. Syömishäiriö anoreksiassa matala verenpaine ja hidas syke ovat jo vakavia merkkejä terveysriskeistä.

Matala verenpaine voi aiheuttaa nopeasti makuulta ylösnoustessa silmissä mustenemista ja huimausta, jota voi välttää istumalla hetken sängyn laidalla venytellen ylä- ja alaraajoja verenkierron aktivoimiseksi, ennen seisomaan nousua. Matala verenpaine on sydän- ja verisuonisaurauksilta suojaava tekijä ja ei aiheuta mitään rajoituksia rasitukselle tai urheilulle.

Sisätautilääkäri Nina Karjanlahti

Lisätietoa kohonneesta verenpaineesta löytyy osoitteesta: www.sydanliitto.fi/kohonnut-verenpaine

Matala HDL-kolesteroli

Kysymys: Olen 39-vuotias nainen. Minulla todettiin jokin aika sitten matala HDL-kolesteroliarvo (0,78 mmol/l). Kokonais- ja LDL- kolesterolini olivat kunnossa (3,6 ja 2,1 mmol/l), samoin triglyseridiarvo (1,5 mmol/l). Verensokerini on normaalin ylärajoilla. Olen pari kiloa normaalipainoista pulskempi, mutta syön mielestäni suositusten mukaisesti. Mitä voisin tehdä HDL- ja sokeriarvoni hyväksi?

Vastaus: HDL-kolesterolipitoisuuteen voi vaikuttaa mm. liikunnalla, painonhallinnalla ja ruokavaliolla, samat vaikuttavat verensokeriin. Kaikenlainen liikkuminen on terveydelle hyödyksi, mutta kun tavoitteena on HDL-kolesterolin nostaminen, suositus on hieman tarkempi. HDL-kolesteroliarvon edullisen muutoksen aikaansaamiseksi liikunnan tulisi olla kohtuu kuormitteista ja kestävyystyyppistä. Käytännössä tämä tarkoittaa 30 - 60 minuuttia kestävää, jokseenkin päivittäin toistuvaa ripeää kävelyä tai vastaavaa liikuntaa. Hyvä muistisääntö liikunnan kuormittavuudesta on PPP eli pitää pystyä puhumaan.

Ruokavaliossa kannattaa kiinnittää huomiota rasvan määrään ja laatuun. Rasvan kokonaismäärällä on vaikutusta HDL-kolesterolipitoisuuteen: hyvin vähäinen rasvansaanti pienentää HDL:ää ja runsasrasvaisuus lisää sitä. Ylenmääräistä rasvan syöntiä en suosittele, mutta rasvaa on kuitenkin hyvä syödä ja sen tulisi olla pääasiassa pehmeää. Riittävästi pehmeää rasvaa saat esimerkiksi käyttämällä leivällä kasvimargariinia, salaatissa öljypohjaista salaatinkastiketta ja syömällä rasvaista kalaa ainakin pari kertaa viikossa.

Ravitsemusasiantuntija Mari Väisänen

Liikuntaa ohitusleikkauksen jälkeen

Kysymys: Olin ohitusleikkauksessa n.2vuotta sitten. Sitä ennen vietin tervettä, liikunnallista elämää, joten kovin paljon ei ole tehtävissä elämäntapojen suhteen. Olen toipunut hyvin. Millainen liikunta ja millä sykkeellä on suositeltavaa? Kuinka paljon kestävyys- ja voimaharjoittelua viikossa? Tavoitteena on kunnon ylläpito ja vahvistuminen. Olen 64-vuotias.

Vastaus: Hienoa, että säännöllinen liikunta on osa arkeasi ja kerrotkin liikunnan kuuluneen elämääsi jo ennen ohitusleikkaustasi. Suorituskyky on jokaisella sepelvaltimotautipotilaalla yksilöllinen riippuen sairauden vaikeusasteesta ja siitä onko sairastanut sydäninfarktin vai ei. Infarktin laajuus ja sijainti vaikuttavat myös oireisiin ja suorituskykyyn. Lisäksi aiempi liikuntatausta vaikuttaa siihen, millaisella teholla voi liikkua ja kuinka nopeasti liikunnan määrää ja tehoa voi lisätä. Oleellista on liikkua säännöllisesti päivittäin tunti teholla, joka hengästyttää, mutta pystyt kuitenkin puhumaan liikkuessasi. Tunnin liikunnan voit kerätä osissa eli kerralla ei tarvitse tuntia liikkua. Et kerro minkä tyyppistä liikuntaa ja kuinka paljon olet liikkunut nyt tämän kuluneen 2 vuoden aikana, joten oman kuntotasosi mukaan voit aloittaa lyhyemmillä pätkillä ja edetä tunnin liikuntaan tai kuntotasosta riippuen liikkua vaikka tunnin kerralla. Päivittäisen tunnin liikunnan lisäksi olisi hyvä tehdä lihasvoimaharjoittelua 2-3 kertaa viikossa. Tätäkin voit tehdä kunnon ja jaksamisen mukaan eli aloitella vaikka muutamalla liikkeellä ja lisätä liikkeitä oman jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Muistathan myös liikkuvuusharjoittelut etenkin ylävartalon liikkuvuuden säilyttämiseksi sekä venyttelyt säännöllisesti. Osa sydänlääkkeistä vaikuttaa sykkeeseen ja verenpaineeseen levossa ja liikkuessa ja näin ollen ne vaikuttavat liikuntakykyyn ja liikunnan tehon arviointiin sykkeen avulla. Et kerro mitä säännöllistä lääkitystä sinulla on käytössä, mutta luultavasti sepelvaltimotaudista johtuen sinulla on säännöllisiä lääkkeitä ja osa niistä vaikuttaa sykkeeseen. Näin ollen on mahdotonta laskea sinulle sykerajaa antamillasi tiedoilla. Et kerro onko sinulle tehty rasituskoetta, sillä sen avulla suorituskykyäsi voisi arvioida. Tärkeämpää kuin syke on kuitenkin liikkua omien tuntemusten mukaan. Kaikki mikä tuntuu hyvältä, on sallittua. Jos kaipaat itsellesi tarkempia ohjeita, niin voisit ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseesi ja varata ajan fysioterapeutille ja näin ollen saada henkilökohtaisia vinkkejä liikkumiseen.

Liikunta-asiantuntija Anne Mäkinen

Mitraali- eli hiippaläpän prolapsi ja vuoto

Kysymys: Minulla on todettu reilu vuosi sitten sydämen ultraäänitutkimuksessa mitraaliprolapsi, lievä vuoto. Menin silloin tutkimuksiin lisälyöntien takia, joita ilmeni synnytyksen jälkeen. Nyt kävin kontrollissa ja diagnoosi Barlowin syndrooma, vuoto 1-2/5. Onko jälkimmäinen diagnoosi pahempi kuin edellisen käynti kerran? Liittyvätkö ajoittainen hapenpuutten tunne (täytyy vetää syvään henkeä) ja joskus huimauksen tunne tähän vaivaan? Minulla on joskus ollut myös lievää kilpirauhasen liikatoimintaa ja todettu kaulalla struuma, jota seurataan. Millä todennäköisyydellä tämä vuoto pahenee ja onko tätä paljon nuorilla ihmisillä? Onko läppäleikkauksia tehty paljon nuorille ihmisille? Olen 24-vuotias.

Vastaus: Mitraali- eli hiippaläpän prolapsi tarkoittaa sitä, että läppää tukevat rakenteet läpän kuormittuessa venyvät ja läppä antaa jonkin verran periksi sydämen systolessa eli supistusvaiheessa, jolloin läppään kohdistuu painetta. Tällainen ei ole kovin harvinainen ilmiö nuorilla henkilöillä eikä sitä katsota varsinaisesti sairaudeksi. ilmiö tunnetaan myös nimellä Barlowin oireyhtymä eli samasta asiasta on kyse. Yleensä tähän prolapsiin liittyy vähäinen vuoto eli pieni määrä verta virtaa takaisin eteisen puolelle. Kysyjän kuvaamat oireet eivät todennäköisesti liity tähän sydänlöydökseen. Tuo kilpirauhasen liikatoiminta voi toki aiheuttaa oireita ja siihen on tarvittaessa syytä puuttua, mutta se asia ilmeisesti on jo seurannassa.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Vuorotyöläisen ruokavalio

Kysymys: Teen kolmivuorotyötä ja minun on todella vaikea saada mitään järkeä syömisiini. Iän myötä paino on myös alkanut nousta.

Vastaus: Vuorotyöntekijöille terveellisen ruokavalion noudattaminen ja painonhallinta on usein haastavampaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä, joilla arjen aikataulu pysyy samana viikosta toiseen. Terveellisestä ruokailua helpottavia rutiineja on vaikeampi toteuttaa, kun syö, nukkuu ja liikkuu aamu-, ilta- sekä yövuorosysteemien mukaan. Väsyneenä repsahtaa helpommin ylimääräisiin naposteltaviin ja unirytmin muutokset ja liian vähäinen nukkuminen tuppaa kerryttämään kiloja vaarallisesti vyötärön alueelle.

Erityisesti vuorotyöläisellä suunnitelmallisuus nousee yhdeksi oleellisemmista seikoista terveellisen ruokavalion noudattamisessa. Kun sudenkuopat on ennakoitu ja riittävästi terveellistä syötävää tarjolla, on helpompi pysyä erossa ylimääräisistä houkutuksista. Aamu-, ilta- ja yövuororutiinien miettiminen auttaa tasapainottelussa ja ennalta suunniteltu viikon ruokalista helpottaa kauppareissuja. Myös pieniä herkkuhetkiä (esim. kahvin kanssa pieni jäätelötikku tai pulla) voi suunnitella hyvin mielin viikkorytmiin. Kannattaa kuitenkin tarkastaa, ettei syö makeaan väsymykseensä. Nyrkkisääntönä kannattaa pitää 3-4 tunnin välein syömistä, jolloin annoskoot eivät kasva liian suuriksi nälän vuoksi, eikä makeanhimo vaivaa ainakaan pitkien ateriavälien vuoksi. Suositusten mukaan ateriat, mieluiten lämmin ruoka, tulisi nauttia samaan aikaan joka päivä työvuorosta riippumatta. Tärkeintä on kuitenkin löytää rytmi, joka sopii parhaiten omalle elimistölle.

Jos työaikana ei ole mahdollista tai ei halua käyttää työpaikkaruokailua, eväiden laatuun kannattaa panostaa ja muistaa erityisesti kasvispuoli. Ennen töihin lähtöä valmistaa nopeasti vaikka salaatin, johon kypsentää kalapalan tai broilerin minuuttipihvin sekä täydentää ateriaa margariinipäällysteisellä täysjyväleivällä ja vaikkapa jälkiruokahedelmällä. Myös wokkiruoat valmistuvat käden käänteessä. Viikon vapaahetkinä kannattaa satsata ruoanlaittoon ja tehdä kerralla suurempi ruokaa satsi ja pakastaa osa annosrasioihin. Porkkanaraastettakin voi pakastaa, jos salaatin tekeminen päivittäin kyllästyttää. Sydänmerkillä merkittyjä valmisruokia (www.sydanmerkki.fi) valittaessa tietää, että tuotteen rasvan määrä ja laatu sekä suolan määrä on kunnossa. Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi hedelmät, runsaskuituiset viljatuotteet sekä rasvattomat, nestemäiset maitotuotteet (jogurtit, viilit, rahkat). Työpaikalle kannattaa varata hyvin säilyviä hätäapuvälipaloja kuten välipalapatukoita, näkkileipää ja pikapuuropusseja. Yövuorossa ateria suositellaan syötäväksi ennen kello yhtä. Runsaasti rasvaa sisältäviä aterioita ei suositella, sillä ne väsyttävät ja saattavat aiheuttaa vatsavaivoja. Esimerkiksi keitot ja ruokaisat salaatit ruisleivän kanssa ovat hyviä vaihtoehtoja. Sokeripitoisia juomia ja kahvia on syytä rajoittaa yövuoron aikana. Liiallinen kahvin nauttiminen aamuyöstä voi vaikeuttaa unen saantia kotiin tullessa. Työvuoron päätyttyä voi syödä aamiaista, ettei ainakaan nälkä herätä yövuorolaista liian aikaisin. Suositusten mukaan pääateria tulisi syödä yövuoron jälkeisen päiväunen jälkeen aamiaisena. Ummetus ja närästys ovat vuorotyöläisille yleisiä ongelmia, joten on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä kuidun saannista ja säännöllisestä sekä rauhallisesta aterioinnista ja välttää liiallista kahvin juomista. Närästyksen vaivatessa kannattaa tarkkailla mm. myös omenan, kurkun, kypsennetyn kaalin ja sipulin sekä rasvaisten ruokien vaikutuksia omalla kohdalla.

Erilaisten ruokien ja ruokailutyylien kokeileminen on suositeltavaa, jotta löytää itselleen sopivimmat vaihtoehdot vuorotyön aiheuttamien haasteiden hallitsemiseen. Työkavereiden kanssa kannattaa jutella ruokailusta ja jakaa vinkkejä puolin toisin. Kannattaa myös tutustua NaisenSydän-ohjelman ruokaohjeisiin osoitteessa www.naisensydan.fi

Ravitsemusterapeutti Mari Väisänen

Liikunta ja painonpudotus

Kysymys: Olen 51v. nainen painoni on 106 ja pituuteni 168. Leposykkeeni on noin 56-63. Käyn paljon salilla ja tahtoisin tietää millä sykkeellä minun tulisi kuntoilla jotta kalorit palaisi mahdollisimman tehokkaasti. Mielessä on laihdutus ja päämääränä laihduttaa useita kymmeniä kiloja. Myös ruokavalion olen ottanut huomioon sekä sauvakävelyn muuksi urheilulajiksi.

Vastaus: Hienoa, että olet ottanut sekä liikunnan että ruokavalion huomioon, sillä ruokavaliolla ja liikunnalla on merkittävä rooli laihtumisessa ja painonhallinnassa. Molemmilla on vaikutusta yksinäänkin, etenkin ravitsemuksella, mutta parhaat tulokset saadaan, kun nämä yhdistetään.

Kaikki liikkuminen kuluttaa kaloreita ja mitä enemmän siis liikut, sitä enemmän myös kulutat. Toki laihtumiseen vaikuttaa myös se mitä ja miten paljon syöt eli perusperiaatteena on, että kun kuluttaa enemmän energiaa kuin sitä ruoan mukana saa niin laihtuu.

Ylipainon hoidossa liikunnan tarkoituksena on lisätä energiankulutusta. Laihtumisen ja painonhallinnan kannalta ei ole olennaista, kuinka rasittavaa tai yhtäjaksoista liikunta on. Kaikki liikkuminen kuluttaa kaloreita. Kannattaa siis liikkua mahdollisimman paljon. Jo pienetkin päivittäiset lisäykset ovat merkittäviä. Esimerkiksi portaiden käyttö hissin sijaan. Tärkeää on lisätä liikunnan määrää pikku hiljaa ja saada liikunnasta pysyvä ja säännöllinen asia elämään.

Matalampi sykkeinen pitkäkestoinen liikunta kuluttaa yleensä kaloreita enemmän, sillä tällöin jaksetaan liikkua enemmän. Kuntosalilla käynti puolestaan on siinä mielessä hyvä liikuntamuoto, että sen avulla pystytään lisäämään lihaksen massaa ja vähentämään rasvakudoksen määrää sekä auttaa estämään ns. painon jojoilua. Samalla saat myös voimaa lihaksiin ja jaksat tehdä paremmin paljon lihastyötä vaativia asioita.

Jatka säännöllistä liikkumista ja terveellistä ruokavaliota. Olet selkeästi oikealla tiellä. Muista, että painonpudotus ei tapahdu hetkessä vaan se vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Nauti liikunnasta ja sovita se osaksi arkeasi.

Liikunta-asiantuntija Anne Mäkinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijät

Kysymys: Olen 52-vuotias nainen. Verenpaineeni on normaali, mutta kolestreroli koholla, kokonaiskolesteroli oli 6.5 maaliskuussa, minkä jälkeen olen pyrkinyt alentamaan sitä ruokavaliolla. Syöminen on nyt suositusten mukaista, mutta liikuntaa on liian vähän ja stressiä elämässä edelleen liikaa, vaikka pyrin vähentämään sitä ja hallitsen hyvin erilaiset stressiä vähentävät rentoutusmenetelmät. Geeniperintönäni on sydän- ja verisuonisairauksia, isäni kuoli äkilliseen infarktiin 58-vuotiaana. Olen jostain lukenut, että hengästyminen portaiden ja ylämäen nousussa saattaa viitata sydänverisuonten ahtaumaan. Pitääkö tämä paikkansa, vai onko kyseessä vain huono kunto, jonka tiedän joka tapauksessa kaipaavan kohentamista.

Vastaus: Kysyjällä on jonkin verran keskimääräistä suurempi sepelvaltimotaudin riski (riskitekijöinä kohonnut kolesteroli ja sukurasite), ikää hänellä on aika vähän, yleensä tautia havaitaan myöhemmällä iällä, mutta toki voi nuoremmallakin iällä sairastua. Olennaista on tietysti arvioida, voisivatko henkilön oireet olla sepelvaltimotaudin aiheuttamia. Sepelvaltimotaudissahan on kyse siitä, että sydänlihasta ruokkivat, sydämen pinnalla kulkevat sepelvaltimot ovat ahtautuneet eivätkä pysty riittävässä määrin kuljettamaan sydänlihaksen tarvitsemaa happea. Sairauden alkuvaiheessa potilaalla ei yleensä ole oireita kuin suuremmassa rasituksessa, jolloin sydänlihas tarvitsee enemmän happea. Kun sydän itsessään kärsii hapenpuutteesta, alkaa oireilu. Tavallisin sepelvaltimotaudin oire on puristava rintakipu, joka voi säteillä esim. kaulalle, yläraajaan tai ylävatsalle. Kipu ilmaantuu tyypillisesti rasitustilanteissa, esim. ylämäessä, portaissa tai kiirehtiessä. Oire helpottaa rasitusta keventämällä. Sepelvaltimotauti voi oireilla myös epätyypillisesti, näin on usein naisten kohdalla. Epätyypillisiä oireita voivat olla outo väsyminen rasituksessa, hengenahdistus tai poikkeavan tuntuinen hengästyminen rasitustilanteissa. Usein oikeille jäljille päästään kun aiemmin terve henkilö huomaa rasituksensietonsa olennaisen huonontumisen yhdessä em. kaltaisten oireiden kanssa. Kysyjän kohdalla kaipaisin lisätietoa oireilun ilmaantumisesta. Vähän tässä syntyy sellainen vaikutelma, että kyse todella on huonosta kunnosta, jonka kohentaminen varmaan olisi hyödyksi. Mikäli kuitenkin kysyjän kohdalla on tapahtunut dramaattista huonontumista suorituskyvyssä, kannattaisi omalääkärin kanssa selvitellä myös sydänsairauden mahdollisuutta.

Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora

Lisää tietoa
sydänoireista
sepelvaltimotaudista
verenpaineesta

« Edellinen sivu            Etusivulle            Sivun alkuun »