Naisen Sydän - ohjelma kannustaa sinua suhtautumaan sydämesi terveyteen tosissaan, mutta ei totisena. Jokaisen naisen kannattaa tehdä oman sydämensä terveydestä itselleen erityisen tärkeä asia. Sillä sydämen terveys on naiselle kaikki kaikessa. Lue lisää »

Valtimotaudin syyt
Yleisimpien valtimotautien, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja katkokävelyn, perussyy on valtimoiden kovettuminen, ateroskleroosi. Ateroskleroosi alkaa jo lapsuudessa ja kehittyy hitaasti vuosien tai vuosikymmenien aikana.

Ateroskleroosia voi kehittyä kaikkiin valtimoihin, mutta haitallisinta se on sepelvaltimoissa, aivovaltimoissa ja alaraajojen valtimoissa. Ateroskleroosia kiihdyttävät erityisesti veren korkea kolesterolipitoisuus, tupakointi, kohonnut verenpaine ja diabetes.

Ateroskleroosissa verenkierrossa oleva liika rasva ja kolesteroli kertyvät valtimoiden sisäseinämiin, joissa ne kovettuvat pesäkkeiksi (ateroomaplakiksi). Rasvakertymät pienentävät vähitellen valtimoiden läpimittaa ja estävät veren virtaamista.

Sepelvaltimotauti ilmenee monella tavalla
Sepelvaltimotauti on sydämen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden sairaus.
Sepelvaltimotaudissa on oirekuvaltaan kaksi päämuotoa: vakaa, krooninen sepelvaltimotauti ja äkillinen vakava sepelvaltimotautikohtaus. Jälkimmäiseen kuuluvat epävakaa rintakipu eli epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti, ja vasta tarkemmat tutkimukset selvittävät, kummasta on kysymys.
Vakaa, krooninen sepelvaltimotauti
Naisen oireet sekoittuvat helposti muiden tautien oireisiin
Kun sepelvaltimo on ahtautunut yli 50 prosenttia, se osa sydänlihasta, jolle valtimon pitäisi kuljettaa verta, happea ja ravinteita, kärsii hapenpuutteesta. Tämä oireilee yleensä rasitusrintakipuna, angina pectoriksena. Kipu ilmaantuu samankaltaisena rasituksessa tai voimakkaiden tunnereaktioiden yhteydessä. Kipu tuntuu puristavana tai painavana keskellä rintaa tai vannemaisena rintakehän ympärillä ja voi säteillä käsivarsiin, useimmiten vasempaan käteen, hartioihin, lapaluiden väliin, kaulaan ja leukaperiin. Kipu helpottuu levossa ja nitrolla.

Edellä kuvatun rasitusrintakivun diagnostinen arvo on kuitenkin naisilla miehiä pienempi. Nuoren, alle 55 -vuotiaan, naisen rasitusrintakipu johtuu harvoin sepelvaltimotaudista. Ikä lisää naisillakin tyypillisen rasitusrintakivun diagnostista osuvuutta, yli 65 - vuotiailla naisilla rasitusrintakipua ennakoi sepelvaltimotautia jopa 90 %:n todennäköisyydellä. Myös alle 45 - vuotiailla naisilla, joilla on useita riskitekijöitä, tupakointi, diabetes ja kohonneet veren rasva-arvot, rasitusrintakivun ennustearvo on hyvä, lähes 80 %, mutta vain 20 %, jos naisella ei ole mitään näistä riskitekijöistä.

Naisen sepelvaltimotaudin oireita ovat miehiä useammin rintakivun asemesta voimattomuus, hengenahdistus rasituksessa tai pahoinvointi. Oireena voi myös olla närästys tai ylävatsavaivat, jotka voivat sekoittua ruoansulatuselimistön sairauksiin. Myös diabetesta sairastavalla naisella kivun tunne saattaa olla heikentynyt.

Äkillinen vakava sepelvaltimotautikohtaus

Naisen sairaus haasteellinen diagnosoitava
Äkillinen vakava sepelvaltimokohtaus johtuu valtimoseinämän kovettumapesäkkeen (ateroomaplakin) repeämästä tai haavaumasta, jonka seurauksena syntyy valtimotukos eli trombi. Tukos syntyy nopeasti pesäkkeestä purkautuneesta massasta ja toisiinsa takertuneista verihiutaleista, joilla elimistä pyrkii paikkaamaan repeämää. Mekanismi muistuttaa haavaverenvuodon hyytymistä.

Usein valtimotukosta edeltää tunnistettava sepelvaltimotautioireisto, mutta tukos voi syntyä myös täysin odottamatta ilman ennakko-oireita. Ateroomaplakki on vaarallinen ja repeää herkästi sellaisissa valtimoissa, joihin se vasta on kehittymässä ja joiden läpimitasta puolet on vielä avoinna.

Jos sepelvaltimo tukkeutuu osittain, verenvirtaus heikkenee ajoittain ja rintatuntemuksia tulee toistuvasti, myös levossa. Kyseessä on tällöin epästabiili angina pectoris (UAP), joka nykyisin on yleisempi kuin sydäninfarkti. Se on kuitenkin vakava tila, joka saattaa johtaa sydäninfarktiin. Jos sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan, verenvirtaus pysähtyy ja valtimon hapettama alue sydänlihaksesta tuhoutuu. Kyseessä on silloin sydäninfarkti. Oireet, sydänsähkökäyrä (EKG)ja verestä mitattavat entsyymimuutokset vasta ratkaisevat, kummasta on kysymys.

Äkillisen sepelvaltimokohtauksen oireena on voimakas rintakipu 70 %:lla sekä miehistä että naisista. Kipu ei mene ohi itsekseen eikä nitrolla vaan voimistuu, ja siihen liittyy tuskaisuutta ja hikoilua. Naisilla ennakoivana oireena esiintyy useammin pahoinvointia ja oksentelua. Myös selkäkipu, hengenahdistus, tunne sydämen jyskytyksestä tai ruoansulatushäiriöstä ovat naisilla miehiä yleisempiä äkillisen sydänkohtauksen oireita.

Sydämen rytmihäiriöitä voi esiintyä sepelvaltimotaudin yhteydessä, mutta myös muuten. Jos rytmihäiriöt toistuvat, ne tulee tutkia. Osa niistä on tilapäisiä ja vaarattomia, joskin epämiellyttäviä, mutta osa vaatii hoitoa. Vakavin rytmihäiriö on sepelvaltimokohtaukseen liittyvä kammiovärinä, joka johtaa hoitamattomana sydänpysähdykseen.
Sydämen vajaatoiminta on sydämen pumpputoiminnan heikkenemistä. Sydämen vajaatoiminta johtuu sydäninfarktin jälkitilasta, sepelvaltimotaudista tai kohonneesta verenpaineesta.

Syndrooma X
Rintakipuja ilman sepelvaltimotautia
Toistuvat rintakivut voivat johtua paitsi sepelvaltimotaudista myös rintakehän tukikudoksista, ruoansulatuskanavasta tai liittyä paniikkihäiriöön. Osalla naisista, joilla on sydänoireita, mutta ei ahtaumia sepelvaltimoissa, on sepelvaltimoiden hiussuoniston toimintahäiriö.

Hiussuonisto ei laajene normaalisti sydämen kuormittuessa ja syntyy rasitusrintakipua muistuttava kiputuntemus. Oirekokonaisuudesta käytetään nimitystä syndrooma X. Se on naisilla yleisempi kuin miehillä. Oireeseen ei liity suurentunutta rytmihäiriö- tai sydäninfarktivaaraa.

Aivohalvaus
Naisilla ei aina esiinny tyypillisiä aivohalvauksen oireita. Aivohalvaus on aivojen toimintahäiriö, joka johtuu aivo-kudoksen vaurioitumisesta. Sen syynä on 85 %:ssa tapauksia aivovaltimotukos tai aivoverenvuoto.

Aivovaltimotukoksessa verenkierto aivoissa estyy, jonka vuoksi kudosalue jää ilman happea. Aivojen hermosolukko ei kestä hapenpuutetta, vaan vaurioituu pysyvästi (aivoinfarkti).

Aivovaltimotukoksen taustalta löytyy sama valtimoita ahtauttava prosessi kuin sepelvaltimotaudissakin. Aivoinfarktin tärkein riskitekijä on kohonnut verenpaine.

Alaraajojen valtimosairaudet
Alaraajojen verenkierrosta vastaavat valtimot ahtautuvat vähitellen ja veren virtaus raajoihin heikkenee. Tästä johtuu kipuja rasitustilanteissa. Tilasta käytetään nimitystä katkokävely. Kävellessä hapentarve lisääntyy sääri- ja reisilihaksissa.

Alaraajojen valtimosairaudessa kipu alkaa tuntua näissä lihaksissa tietyn pituisen kävelymatkan jälkeen niin voimakkaana, että on pysähdyttävä tai hidastettava vauhtia, kunnes kipu on lakannut. Alaraajavaltimosairauden keskeinen pahentava tekijä on tupakointi. Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ehkäisevät oireita.

Naiset ovat erilaisia
Viheliäisimmät vaaratekijät
Pahin naisen sydämen uhka on tupakointi. Myös ympäristön tupakansavu sairastuttaa. Jo pieni määrä, alle 5 savuketta päivässä lisää naisen sairastumisvaaraa.

Matala HDL-kolesteroliarvo ja suuri triglyseridipitoisuus ovat suurempi vaara kuin miehillä. Ylipaino, kohonnut verenpaine ja diabetes ovat vaaratekijöinä merkityksellisempiä. Naisten sairastumisvaara kasvaa myös stressin, masennuksen ja huonon fyysisen kunnon seurauksena miehiä enemmän. Valtimosairaus lähisuvussa nuorella iällä, etenkin naisilla, lisää sairastumisriskiä.

Sairastettu raskausmyrkytys ennakoi jopa seitsenkertaista sepelvaltimotautivaaraa. Varhaiset vaihdevuodet voivat merkitä sairastumista nuoremmalla iällä sepelvaltimotautiin.